tiistai 13. kesäkuuta 2017

Vauvan kanssa mökillä

Mökkimme sijaitsee Pertunmaalla, kauniin järven rannalla. Mökki ei oikeastaan ole "mökki" vaan vanha rintamamiestalo. Tilaa siis on. Lisäksi pihalla on melko suuri aitta. Mökkimme ei myöskään sijaitse ns. metsässä, vaan ihan Perunmaan keskustassa. Kauppa, terveysasema, kirjasto yms. löytyvät siis ihan vierestä. 


Miinuksena on, vauvan kanssa reissatessa, se, ettei mökillämme ole juoksevaa vettä eikä täten sisävessaa eikä suihkua. Vauvahan ei tästä sinänsä välitä, läheskään niin paljon kuin snobeileva äiti, mutta toki nämä puutteet tuovat hieman haasteita.

Kokeilimme mökillä olemista viimeksi pääiäisena. Nukuimme aitassa ja yö oli aivan kamala. Vieras paikka, pimeää jne. Aamos itki monta tuntia.


Viime viikonloppuna lähdimme matkaan ihan kolmistaan. Aamos nukkui keittiössä ja me olohuoneessa. Yöt menivät kuin kotona eli ihan hyvin. Huh. Itselläni tosi meni hermot, sillä "vieraassa" paikassa pojua joutui tietysti vahtimaan paljon enemmän. Kotona poju voi viipottaa rauhassa ympäri alakertaa, sillä tiedän, ettei nurkista löydy mitään huonoa maisteltavaa tai vauvalle sopimattomia esineitä. (paitsi tänään kaivoin herran suusta pariston, eh.)


Olen myös aika siivous-natsi ja minun on todella hankala hyväksyä sitä, että mökkiä käyttävät muutkin, eikä se pysy aina siinä kunnossa, kuin minä haluaisin. 

Paikkahan on kyllä todella ihanteellinen pienelle pojulle viettää kesiä. On hehtaarin verran lääniä, oma ranta jne. Myös mies rakastaa viettää aikaa mökillä, joten yritän toki kovasti, että myös itse siellä viihtyisin. Miten se silti on niin vaikeaa?


Mökki viikonlopun aikana Aamos tosin oppi taas uusia asioita! Nyt herra osaa jo seistä tovin ilman, että hän ottaa tukea! Lisäksi, ihan yhtäkkiä, poju näytti, että osaa syödä lusikalla itse! Toki joudun häntä vielä auttamaan, mutta hyvin lusikkaa seilaa jo lautaselta suuhun!

Isäntä itse!

Miten nuo pienet kasvavatkin niin nopeasti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Minne aika katoaa?