Meidän pikkuinen on ihan kohta jo vuoden ikäinen! Huisia! Mitä Aamos Vaamokselle siis kuuluu?
Yöt ovat parantuneet hurjasti. Juhannuksen jälkeen tuli hieman takapakkia, mutta vaikka poju oli juuri mummolassa kaksi yötä, ja olin jo valmistautunut öisen tissitakiaisen paluuseen, Aamospa päättikin yllättää ja parina yönä hän on herännyt vain kerran klo 19-6.30 välillä. Aikamoista! Minun ja mieheni viikonloppuloma Kuusamossa ei siis mennyt ainakaan nukkumisen osalta hukkaan, vaan hyviä öitä sai jatkaan myös täällä kotona. :)
Ruoka maistuu yhä. Tosin poju söisi yhä mielellään kaiken soseutettuna. Olen yrittänyt tarjota samaa ruokaa mitä itse syön, mutta huonolla menestyksellä. En muuten edes vaivaisi päätäni asialla, mutta päiväkoti alkaa jo 21.8. Onneksi poju ei ihan heti varmasti näänny nälkään. :) Toki sormiruokakin menee. Maissi, Talk-murot, leipä ja viinirypäleet ovat suurta herkkua! (Mies tosin saa pojun syömään lähes mitä vain.. )
Maitokin maistuu yhä oikeastaan vain rinnasta. Heh. Pidän yhä sormet ristissä, että Aamos lopettaa itse tissillä hengailun. Melkein kahdeksan hammasta alkaa myös välillä kaihertaa maitohanoja.
"Tää, tää, tää". Kaikkea pitää nykyisin osoitella.
"Spagettia ja jauhelihaa"
Kahdeksan hammasta tosiaan! Hampaat ovat oikeastaan vaivanneet todella vähän. (koputtaa puuta) Miten pojun leveä hymy voikin olla niin suloinen? Helmihampaat ovat ihan älyttömän söpöt! Onneksi meillä yhä hymyillään tosi paljon.
"Mjaa..en syö"
Kiukuttelu on löytänyt myös tiensä tähän taloon! Pari kertaa ollaan päiväunien jälkeen saatu kokea lähes tunnin huutokonsertti. Ei auta syli eikä edes rinta. Hellyyttävin ele ikinä on se, kun Aamos kiukun jälkeen konttaa syliini ja nyyhkii. Ihan kuin hän pyytäisi jo anteeksi. Lopuksi halataan kauan ja sitten jatkuu taas leikit. :)
Meillä ei vielä kävellä kuin tukea vasten, mutta poju nousee jo hienosti itse kyykystä seisomaan. Aamos osaa polkea toista jalkaa, mutta varsinaisia askelia herra ei ole vielä onnistunut ottamaan, vaikka minä ja mieheni kumpikin kamerat kädessä hihkumme kimeällä lässytysäänellä "tule tule tuleeee" "hyvä hyvä hyväää".
Tänään kävimme Korkeasaaressa. Aamosta kiinnosti lähinnä kasvit ja Kanadan hanhet. Tiikeriä ja marsuja hän jaksoi hieman osoitella. Myös evästauko oli mieluinen. :D Ilmeisesti ihmeteltävää silti oli, sillä poju nukahti jo 18.20.
Nyt taidan tehdä itselleni smoothien, siirtyä sohvalla, heitän aivot narikkaan ja avaan Netflixin. Suosittelen jokaiselle mammalle moista lepohetkeä, jos se vain on mahdollista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti